RISTISIDEVAMMAT YLEISIÄ KISSOILLA JA KOIRILLA

- eturistiside harmittavan heikko lenkki

Eturistisiteen repeämää nähdään erittäin monella rodulla ja eri ikäisillä yksilöillä. Useimmiten repeämät tulevat kuitenkin vanhemmille eläimille, koska toisin kuin ihmisillä, eläimillä vammaan liittyy ajan kuluessa ristisiteen rakenteen heikentyminen. Kissat voivat olla hieman nuorempia vamman ilmentyessä ja vammoja esiintyy etenkin ulkoilevilla kissoilla. Koska ristisidettä kuormittavat tekijät ja rakenteet ovat molemmissa takajaloissa symmetriset, nähdään ristisiderepeämiä usein molemmissa polvissa. Noin 75% koirapotilasta katkaisevat molempien polvien ristisiteet kahden vuoden sisään. Hyvän lopputuloksen saamiseksi ristisiderepeämät ovat eläinpuolella aina kirurgisia tapauksia. TPLO ja TTA ovat nykyään yleisimpiä tapoja korjata lemmikkien ristisiderepeämät. Pet-Vet Ortossa suositellaan TPLO korjausmenetelmää yli 10 kilon painoisille lemmikeille.

Ristisiderepeämän diagnosointi

Oireet ristisiderepeämästä ovat moninaiset, totaalisesta jalan käyttämättömyydestä lievään hetkittäiseen ”varpisteluun”. Kokenut ortopedi pystyy tunnustelemaan polvesta ristisidevammalle tyypillisen yliliikkuvuuden sekä turvotuksen. Yleensä luotettavaan diagnoosiin päästään vain polvea tunnustelemalla. Diagnoosi varmistuu muiden ontumista aiheuttavien syiden poissulkemisella ja tarvittaessa voidaan ottaa röntgenkuvat, joissa nähdään ristisiderepeämälle tyypillisiä löydöksiä. Leikkausta suunnitellessa potilaan polvi kuvataan.

Ihmisillä ristisiderepeämät eivät vaadi aina kirurgista korjausta. Tilanne on kuitenkin erilainen eläimillä, sillä polven anatomia on täysin erilainen ihmiseen verrattuna. Ihmisistä poikkeavan anatomian vuoksi ristisiderepeämät ovat eläinpuolella aina kirurgisia tapauksia. Leikkaustekniikoita on useita. Vaihtoehdoista valitaan paras ottaen huomioon potilaan ikä, aktiivisuustaso, tulevaisuuden tavoitteet liikkumisen suhteen ja mahdolliset polven muut yhtäaikaiset sairaudet. Alle 10 kiloisilla koirilla ja kissoilla polvi voidaan stabiloida nivelen ulkopuolisella, katkennutta ristisidettä matkivalla, synteettisellä siirteellä. Tämä lateraalisutuuri-leikkaus perustuu siirteen lisäksi myös tukevan arpikudoksen muodostumiseen polvinivelen ympärille. Tämä on hidas prosessi ja siksi toipilasaika on suhteellisen pitkä. Lateraalisutuuri-leikkauksia ei suositella suuremmille potilaille, koska lopputulos voi olla epästabiili ja siirre voi antaa periksi. Tämän takia näillä potilailla korjaustekniikat keskittyvätkin polven anatomian muuttamiseen niin, ettei etummaistaristisidettä ei enää tarvita. Polvikulmaa muuttamalla polvi saadaan mekanisesti stabiiliksi. Nämä, ns. osteotomiatekniikat, ovat toki mahdollisia myös pienillä potilailla. Osteotomiatekniikoilla, tarkoittaen yleisimmin TTA- ja TPLO-tekniikoita. TPLO ja TTA tekniikoilla saadaan aikaiseksi nopeampi toipilasaika verrattuna lateraalisutuuri-leikkaukseen. Lisäksi ne johtavat huomattavasti stabiilimpaan jalkaan. Kuntoutuksessa keskitytään raajan laadukkaaseen käyttöön ja ennuste onkin kirurgialla hyvä. Toki polveen voi tulla ennenaikaista nivelrikkoa, koska polvesta ei ikinä tule yhtä hyvää millään tekniikalla, kun ennen ristisiderepeämää.