Ultraäänitutkimusta voidaan käyttää etenkin pehmytkudosvaurioiden kartoittamisen apuna. Ultraäänellä päästään tarkastelemaan myös nivelten pintarakenteita.
Ontuvien potilaiden oireet ovat usein monimuotoisia, jolloin ei aina perinteisillä kuvantamismenetelmillä kuten röntgenillä saada täyttä käsitystä vaurioiden mittakaavasta. Ontuman taustalla voi olla luustollisen ongelman lisäksi myös jänne-, lihas- tai nivelsidevamma, joka ei näy perinteisessä röntgenkuvassa. Ultraäänellä nämä rakenteet saadaan paremmin visualisoitua.
Ultraääni ei läpäise luuta, joten se ei sovellu luun sisäisten rakenteiden tai nivelten syvien sisäosien, kuten polven ristisiteiden tai nivelkierukoiden arviointiin.
Tarkkaan kuvanlaatuun vaaditaan hyvä ihokontakti. Tutkittavalta alueelta ajellaan karvat pois ja iholle levitetään ultraäänigeeliä.
Koirilla on erittäin hyödyllistä ultrata myös terve vastakkainen raaja. Tämä antaa potilaskohtaisen vertailukohdan sille, miltä normaali säierakenne ja jänteen paksuus kyseisellä yksilöllä näyttävät.